Sunnuntain seikkailuja

Huoh, ei ihan niitä parhaita päiviä, mutta positiivista, että suunta ei oikeesti voi olla tästä kun ylöspäin. Tulipa sitten tarvottua pari tuntia kaatosateessa keskellä metsää kaikkien inhottavien itikoiden uhrina. Oma vaatetuskaan ei ollut tälle pienoiselle retkelle se paras mahdollinen, vai mites noi crocksit, shortsit ja bikinin yläosa soveltuu tonne rämeikköön? No, ei mun kokemuksen mukaan kovin hyvin - kroppa täynnä naarmuja, hyttysten ja paarmojen puremia, jalat ihan mudassa ja tosiaan mukavasta sateesta johtuen olo kuin uitetulla rotalla. Olen siis varmasti ensi viikonlopun näyttelyissä hurmaava näky esitellessäni vähemmän viehättäviä sääriäni. Ai, tuomaroidaanko siellä koiria eikä niitä mun naarmujalkoja? Kaipa mä sitten voinkin vetää hameen tai mekon päälle, kun jostain syystä näillä helteillä ei noi pitkälahkeiset vaatekappaleet houkuttele.

Ja kun joku kumminkin miettii, että mitä tämä hullu siellä metsässä on tehnyt, niin etsisin karannutta koiraa. En siis muuten vain lähtenyt päiväkävelylle ;) Onneksi jäi ne metsän asukit bongailematta, tosin olisitte varmasti kuulleet sinne Suomeen saakka, jos olisin törmännyt siellä joihinkin elukoihin.