En ole kuitenkaan tippakaan tyytyväinen peilikuvaani ja näissä hellelukemissa ei myöskään pysty verhoutumaan mihinkään villapaitoihin. Parin lisäkilon myötä olokaan ei tunnu hyvältä vaan raskaalta ja ahdistavalta. Mikään vaate ei tunnu eikä näytä hyvältä päällä. Muut ei varmaankaan huomaa muutosta, sillä mahtuvathan ne vaatteet edelleen päälleni, mutta itselläni on niissä henkinen ahdistus.
Tälle kropalle on kumminkin pakko tehdä nyt jotakin, joten aamuksi on herätys asetettu tuntia aiemmaksi, jotta voin raahata läskini tonne hiekkatielle ja lähteä lenkille. Hyttysmyrkkykin on kaivettu kaapista, jotta vältyn niiltä verenimijöiltä. Päivällä tein lihaskuntoa pihalla koirien ihmetellessä mun päätöntä pomppimista. Käsipainoina toimivat luovasti vesipullot. Kun löytyy riittävästi halua niin saa sen liikunnankin jotenkin järkättyä.
Eiköhän tämä elämä tästä taas iloksi muutu kun kroppa alkaa (toivottavasti) näyttää toiselta. Nyt on myös donitsit, karkit, keksit, jätskit sekä leipä pistetty tauolle. Viikonlopun ruokiin kuuluukin salaattia, marjoja sekä lihaa.
kuvat weheartit.com
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti